Kuka pelkää mustaa seinää? Uudistettu, ryhdikäs keittiö. 1/3

Keittiö = kodin ♡

Sanotaan, että keittiö on kodin sydän. Niin se taitaa olla meilläkin, mutta yhtä lailla tätä kodin koloa voisi kutsua Espoon oppimiskeskukseksi. Täällä nimittäin haastetaan sisäistä, toivottavasti kehityskelpoista kokkia, aina savulohipeukalon heiluttamisesta srilankalaisen keittiön vegekokkailuihin. Viihtyisällä ja toimivalla keittiöllä on tietenkin positiviinen vaikutus sisäisen kokin kehittymiseen. Tämän takia ajateltiin toteuttaa keittiölle pieni kasvojen kohotus ja mm. "siirtää" seinä-kaakeleissa olevat persikat sinne minne ne kuuluvatkin, eli hedelmäkulhoihin.

Koska kolikoita ei meillä ole montaa, päätettiin omin kätösin tehdä kaikki mikä on järkevää itse tehdä. Unelma kokonaan uudesta keittiöstä saa siis odottaa, nyt parannetaan jo olemassa olevaa. 

Kaksi pääsääntöä saneli keittiön remontin:
- jotain muuta kuin tuttua ja turvallista valkoista
- koko kämpän remppabudjetti huomioitava = n. 10 000e


Keittiön tyylin suunnittelu

Heti suunnitteluvaiheen alussa oli selkeää, että halutaan keittiöön sellaista kontrastia joka luo ryhdikkyyden tunnetta, tinkimättä kuitenkaan kodikkuudesta. Toinen tavoite oli luoda persoonallinen kokonaisuus. Vanhaa uudistettaessa tämä tavoite usein toteutuu kuin itsestään, entisöidyissä pinnoissa ja kalusteissa kun on usein paljon enemmän luonnetta kuin valmiissa uusissa ratkaisuissa. Käytännöllisyyttä ajatellen ovat valot ja valoisuus tärkeä elementti keittiössä, sillä työtilahan se ennen kaikkea on. 


Rempan tuloksen vertaus vanhaan - kuva keittiöstä ennen ja jälkeen

Lähtökohta - vanha keittiö

Kaikki vanhat kalusteet säilytettiin, lukuunottamatta saarekkeen kaappia sekä välitilan ja liesituulettimen kirsikkahenkisiä-laattoja. Näille toivotettiin surutta hyvää matkaa kaatikselle. Kaapin poistamisella pyrittiin lähentämään keittiötä ja ruokailutilaa.

Vanha sanelee uuden - säilytettävät kivipinnat

Kivilattia ja -taso saivat arvonsa takia jäädä. Nämä pinnat sanelivat keittön värit aika lailla kokonaan. Roosa kivilattia sekä kivitaso, jossa on sekoitus vaalean harmaata, mustaa, valkoista sekä terrakottaroosaa on melkoinen marjapuurosekoitus, joka sulkee pois monta väriä. 

Lähtökohtaa ajatellen oli luonnollista ottaa keittiön pääväreiksi musta/antrasiitti ja valkoinen, sekä lisätä rosterisia yksityiskohtia ja tällä tavalla lisämaustaa keittiötä modernilla hengellä.

"Less is more" - avaruutta keittiöön

Avaruuden tunne melkein tuplaantui heti saarekkeen yläpuolella olevien isohkojen kaappien lähdettyä. Myös kaappien maalauttaminen valkoiseksi (tästä myöhemmin oma juttunsa) antaa tilan tunnetta. 


Kaapit maalattu. Saarekkeen kaapit poistettu.

Antrasiittia keittiön seiniin

Täytyy myöntää, että tummaa seinää tuli ensimmäisten telavetojen yhteydessä pienesti pelättyä. Antrasiittiväriä on hankala saada tasaiseksi ja telan tuottamia leveitä viivajälkiä tuppaa jäämään joka puolelle. Noh, muutaman harjoituskerroksen jälkeen taisi maali peittää valkoisen seinän lisäksi pelonkin. 

Ikkunan ympärille tuli tuunattua freesseyttä antava, valkoiseksi maalattu kehys.


Antrasiittivärillä maalaaminen on haastavaa.

Saarekkeen vanha pöytälevy faceliftattiin valkoisella, kestävällä lakalla.  

Liesituulettimen vanhojen kaakelien tilalle vaihdettiin rosterilevy. 

Myöhemmin lisää detaljeja saarekkeesta, liesituulettimesta, välitilasta sekä kaappien maalauttamisesta.

Catti

Talvesta kevääseen - poroista peuroihin

On pääsiäinen, joten hymyillään kuin Aurinko! Lapin poroilla ja ihanilla lumisilla maisemilla maustettu pääsiäislomaviikko vaihtui eilen oman takapihan peuroihin. Kotona siis ollaan taas. Vaikka jälleen oli haikeaa jättää lumiset laavut taakse, täytyy todeta, että fiilis tallata kotiovelle oman pihan halki on huikea. Ja lähiputiikista hankitut pääsiäistulppiksetkin piristävät vihreiden nurmien odotusta.

Pääsiäinen on varma kevään merkki ja kohta päästään siirtämään puuhastelut pihalle. Mutta ensin ja pian kuitenkin juttua mm. keittiön ilmeen kohentamisesta, lattian valitsemisesta sekä asentamisesta. Stay tuned!

Kuvan kynttelikkö on n. puolen vuoden haaveilun jälkeen hankittu Kodin Tyylistä. Koska rahareikiä löytyy reikäisen juuston lailla, jäi satoja kolikkoja vaativa hankinta alkuun tekemättä. Liikkeen muuttomyynnin yhteydessä hinautui hinta kuitenkin jo sellaiselle tasolle, että itselleni ostettu synttärilahja oli helposti perusteltavissa. Sammaleet ovat Kirkkonummen mökkimetsiltä, ja suklaat tietenkin itsetehtyjä. ;)

 

Glad Påsk!

 

 

Catti


 

Lasikuitutapettien poisto– 80-luvun virastolookista nykyaikaan

Ihmisessä on pari erityisen hyvää piirrettä, nimittäin itsensä yliarvioiminen ja ajankäytön aliarvioiminen. Ilman näitä kahta olisi moni helpoksi kuviteltu projekti jäänyt tellustallaajilta toteuttamatta. Näihin kuuluisi mahdollisesti myös meikäläisten lasikuitutapettien poistoprojekti.

Näin jälkikäteen voidaan kuitenkin kuiduttomien seinien sisällä huokaista tyytyväisyydestä siitä, että perintö 80-luvun virastolookista on poistunut keskuudestamme. Feeling light & free! ;)

Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että lasikuitutapettien poistaminen oli sitkeä, pitkään kestävä kärsimys. Toisaalta, juuri tämän takia arvostamme entistä enemmän lopputulosta – kevyen ja freesin näköisiä seiniä.

Lasikuitutapetin plussat ja miinukset:

Lasikuitutapetti on edullinen, kestävä ja helposti puhdistettava materiaali. Toisaalta lasikuitutapettia ei helposti vaihdeta - se on hankala poistaa ja työ vaatii paljon aikaa ja vaivaa.

Monet pitävät lasikuitutapettia myös edullisen näköisenä ja virastomaisena. Toki on tämä mielipideasia. Itse kiinnitimme huomiota lasikuitutapetteihin vasta kun ne omassa kämpässä hyppivät silmille.

 

Vinkki

Projektin tuottaman kärsimyksen lieventämiseksi kannattaa...

• täyttää jääkaappi heti alkuun oluella ja Colalla - sillä jano tulee varmasti!
• varmistaa saunan toimivuus  - sillä tulet olemaan yltä päältä pölyssä!
• asentaa kajarit paraatipaikalle ja soittaa Tuuttimörön ”Kultainen linna” – sillä muuten masis iskee!

 

 

Lasikuitutapetista eroon pääsemiseen on kaksi keinoa. Joko tapetin päälle vedetään tasoitetta, tai sitten koko tapetti revitään irti. Lopuksi seinä "viimeistellään" halutulla tavalla.

Meillä olohuoneen, makkarin, vierashuoneen, aulan sekä portaikon seinän tapetit päätyivät irrotettavaksi. Päälletasoittaminen ei ollut vaihtoehto, sillä osa lasikuitutapeteista oli päällystetty kohokuviollisella maalilla. Kuidun irrottamisen lisäksi päädyimme tasoittamaan kaikki seinät kauttaaltaan. Yhteensä tasoitettavaa seinäpinta-alaa oli noin 140m2 - alakerta on aulaa lukuun ottamatta tekemättä ja odottaa vielä tarvittavaa energiapuuskaa.

 

Seinäprojektia varten tarvitset:

• tasoituslastan tai muun raaputusvälineen tapetin irrotukseen ja seinän tasoitukseen
• tikapuut
• karkeaa tasoitetta suurempien kolojen paikkaukseen
• lasikuitunauhaa kiviseinän halkeamien korjaukseen
• kevythienotasoitetta pinnan viimeistelyyn
• hiomakivi ja siihen kiinnitettävää hiekkapaperia (p120 ja p180 karkeus)
• hengityssuojaimet
• teollisuusimurin (tavallinen imuri menee tukkoon - "been there done that")
• hyvän valaistuksen (työmaavalot)
• maalit: pohjamaali + seinämaali
• kärsimystä ja kärsivällisyyttä. Toisaalta, tätä löytää itsestään myös projektin aikana ;)

  

Hiomisesta irtoaa tuhottomasti hienon hienoa pölyä joka tunkeutuu ihan jokaiseen paikkaan, joten hengityssuoja tulee todellakin tarpeen.

 

Lasikuitutapetin irrotus

Lasikuitutapetin irrottaminen sujui suht hyvin. Paikoittain täytyi tosin rapsuttaa lastalla irti liimalla kovaan kiinnittyneitä kuitumurusia - tähän kuluu helposti tuntikausia. Kuitutapettien alta löytyi myös liimajälkiä jotka nekin oli rapsutettava kauttaaltaan pois. Kannattaa varoa liian voimakasta rapsuttamista, koska seinä saattaa rikkoutua. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että työ alkaa katto-, lattia- ja ovilistojen, pistorasioiden ja muiden härpäkkeiden irrottamisella seinistä.

          

 

Yläkerran lasikuidun poisrepimisen jälkeen päätettiin jatkaa alakertaan. Matkalla tuli vastaan portaat, jotka tietenkin oli irrotettava pois tieltä. Samalla tehtiin suunnitelma portaiden kunnostamisesta: ne päätettiin hioa ja lakata. Lasikuitutapettien poistamiseen meni lähes viikko - mm. portaiden irrottaminen sekä turvatelineiden vuokraaminen ja pystyttäminen viisi metriä korkeaan porrastilaan hidasti seinäprojektia merkittävästi.

 

Tasoittaminen ja hiominen ennen maalausta

Harva vuosia elänyt seinäpinta on täydellinen. Pohjatyöt on kuitenkin tehtävä huolella hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Työn ensimmäinen vaihe on paikata seinässä mahdollisesti olevat halkeamat. Tämän jälkeen päälle liimataan lasikuitunauha., jonka tarkoitus on pitää lopullinen pinta ehjänä vaikka alla oleva betoni eläisi ajan myötä. Suuremmat kolot, kuten seinään poratut reiät, tasoitetaan kolojen peittämiseen tarkoitetulla massalla. On tärkeää antaa massan kuivaa riittävästi ennen kevyttasoitteen levittämistä.

Pinta viimeistellään kevyttasoitteella. Tasoitetta voi levitellä tarpeen mukaan joko vain kaikkein epätasaisimpiin kohtiin tai koko seinälle kuten me teimme.

Seinän ulkokulmat, ikkunan ja ovien karmit ovat vaikeita paikkoja tasoittaa, etenkin jos lasikuitutapetin poistaminen on repinyt auki alla olevaa pintaa. On tärkeää, että tasoitetta levitetään riittävästi - mieluummin liikaa kuin liian vähän, niin on helpompi muotoilla kulmat tasaisiksi.

Hionta tehtiin käsin hiomakiveen kiinnitetyllä hiekkapaperilla. Ensin hiottiin hivenen karkeammalla p120 paperilla. Viimeistelyyn käytettiin p180stä.

Hiottaessa riittää kevyt painallus - kovempi voimankäyttö voi rikkoa seinää. Koska hienonhieno pöly levittyy joka puolelle on teollisuusimurista suuri apu. Tavallinen imuri ei tätä hommaa kestä.

 

Itse prosessi on kerrosmainen:

Tasoitus sekä hiominen tehdään niin monta kertaa että lopputulos on hyvä. Meillä se meni jokseenkin näin:

tasoittaminen (koko seinä) - hiominen (koko seinä) - tasoittaminen (koko seinä) - hiominen (koko seinä) - tasoittaminen (pienet epäkohdat) - hiominen (pienet epäkohdat) - pohjamaalaus - tasoittaminen paikoittain - hiominen paikoittain - pohjamaalaus - värisävy (n. 3 kertaa)

 

Työn eri vaiheissa (hiomisen ja pohjamaalauksen välissä) kannattaa seinän suuntaisella kirkkaalla valolla tarkastaa miten tasainen pinta on. Kun epätasaisuuksia ei näy on viimeisen pohjamaalin ja/tai värisävyn vuoro.

Ennen maalausta on hyvä joko harjata tai vetää kostealla rätillä seinäpinnat puhtaiksi pölystä.

 

Tasoitushommat käynnissä 

 

Vastahiotut seinät

 

 

Before.. Tässä vaiheessa ensimmäiset kuidut on vapautettavana

..and After. Seinä on tasoitettu ja hiottu, maalattu pohjamaalilla ja lopullisella maalilla. Fiilis sanoo, että oli työn arvoista. Seinien maalaamisesta kattavammin tarinaa myöhemmin.

 

 

 C & C

Iloisen possun posket – haudutettua laatulihaa

Koska paras motivaattori kodin tuunaamiselle on ruoka, on hyvä syy potkaista mureat Ibericon possut posket pannulle. Tämä on suuren suurta herkkua murean laatulihan ystävälle!!
 

Ibericon possu ei ole mikä tahansa kiekurahäntä, vaan espanjalainen laatukärsä. Väriltään se on musta, elää iloisesti vapaana ja rohmuaa lähinnä tammenterhoja. Tämä maistuu myös lihassa. Luomuleimasta possu jää paitsi kuten kaverimme porokin. Kukaan kun ei ole vahtimassa miten luomusti vapaana tallaava otus oikeasti tahtoo elää, vaikka täyspäinen luomupossu olisikin.
 

Resepti on tarttunut matkaan eräältä charmantilta viiniammattilaiskulinaristimieheltä ja sitä on jo muutamaan otteeseen testattu ja todettu aikas älyllisen täydelliseksi.

 

 

Ohjeet 4-6 hengen porsasteluun

 

Tarvitaan:

800g - 1kg Ibericon possunposkia

500gr pieniä salottisipuleita

½ puskaa timjamia

Marinadi: 

2dl kuivaa (Olorosa) sherryä (käytettiin Sherryn sijan kuivaa valkkaria ja toimi hyvin)

2dl omenasosetta

4 isoa valkosipulinkynttä

1 rkl sinappia

1/4dl soijakastiketta

Lisäksi: 25gr voita, suolaa ja pippuria

Tee näin:

Poista kalvot possunposkista. Sekoita marinadissa käytetyt ainekset ja laita lihat marinoitumaan yön yli. 

Siirrä possut huoneenlämpöön vähintään kaksi tuntia ennen valmistusta. Ota lihat marinadista ja kuivaa kevyesti paperilla. Säästä marinadi myöhempää käyttöä varten. Ruskista posket voi- ja öljyseoksessa siten, että saat niihin hyvän pintavärin.

 

  Kuori sipulit ja kuullota ne.

Asettele possunposket ja sipulit uuninkestävään vuokaan. Ripottele timjamia päälle ja kaada marinadi mukaan. Halutessasi voit lisätä myös hieman vettä varmistamaan kosteuden. Peitä vuoka foliolla ja hauduta 150-asteisessa uunissa 3-4 h.

 

Siirrä possut ja sipulit lautaselle folion alle odottamaan. Siivilöi haudutusneste kattilaan. Keitä kasaan kovalla lämmöllä, kunnes kattilassa on sopivasti paksua kastiketta. Lisää kastikkeeseen voi jatkuvasti sekoittaen.

Possunposkien lisukkeeksi sopii erinomaisesti esimerkiksi bulgur-salaatti ja selleri-, tai maa-artisokkapyre.


Ja sitten ei muuta kuin pöytä puhtaaksi, steariini sulamaan ja posket lautasille! 

 

P.s.
Possututka informoi juuri, että muutama tammenterhoa täynnä oleva Iberico olisi vielä jäljellä. ;)

                                                                                                                             Kuva: Istock

 

 

Catti

 

 

 

Helsinkiläiselläkin on hyvä syy muuttaa Espooseen

Puoli vuotta sitten, aurinkoisena maanantaina, tarttui pyöräilyreissun päätteeksi haaviin kivitalo.

Aikamoinen sattuma, että päähänpistona alkanut ulkoilulenkki vei meidät tämän viehättävän talon portaille. Asuntonäytössä nimittäin valkeni, että kyseessä on koti, jonka etupihalla loikkivat peuraat ja takapihalla välkkyy iso lampi. Tänä päivänä ne muistuttavat siitä, että jopa vannoutuneella helsinkiläisellä on hyvä syy muuttaa Espooseen. ;) Sillä tänään kyseinen rakennus on kultainen kotimme. Calen ja Cattin. Keskeneräinen rakennustyömaa, jossa raadetaan otsa hies. Leikkikenttä, jossa ”välillä” tuunataan ennen kuin ruuvataan - hauskoilla sisustusideoilla kun tuppaa olemaan iso riski kurvata rakennustyömiehen tylsemmän perushomman ohi.

Tässä blogissa tehdään pieni pintaraapaisu remontoinnin maailmaan ja sen jälkeen keskitytään hauskempiin aiheisiin – kodin pintojen tuunaamiseen ja sisustamiseen sekä asumismukavuutta lisääviin ratkaisuihin. Uuden ja käytetyn yhdistämiseen. Ja ennen kaikkea itsetekemiseen.

Sijoitimme lähes viimeiset kultakolikot Kultaisenlinnamme seiniin ja näemme rahapussiin tirkistellessämme jo pohjan pilkottavan. Mutta ei se menoa hillitse. Meillä on hienot ulkoseinät ja sisustat hoidetaan kuntoon luovuuden, omien hihojen käärimisen sekä pienen budjetin voimalla.

On ilo jakaa kanssasi Kultaisenlinnan tuunaustarinoita. Tervetuloa!

 

 

Cale ja Catti